Edelweiss tuo Pärnuun ripauksen saksalaisuutta
Petuniat kukkivat ravintolan terassilla.
Edelweiss eli alppitähti on valkoinen vuoristoseuduilla viihtyvä kukka. Saman nimen sai myös pärnulainen ravintola. Paikka tunnetaan saksalaisena ravintolana, eikä ihme, sillä teemaa on noudatettu hyvin tarkkaan. Edelweiss sopii tyyliltään aika hyvin Pärnun vanhakaupungin miljööseen, sillä jo kävellessä ravintolaa kohti ihastelin petunioita talon ikkunalaudoilla. Ravintolan sisällä sisustus edisti vaikutelmaa, sillä kalusteet olivat rustiikkisia ja tekstiilit iloisen punavalkoisia. Seinälle oli ripustettu erilaisia soittimia.
Istahdin pöytään ja luin suomenkielistä ruokalistaa. Punakuvioiseen hameeseen ja liivipaitaan pukeutunut tarjoilija tuli kysymään tilaustani. Vastustin kiusausta brassailla saksankielen taidollani, sillä oletan saksalaisuuden ulottuvan vain teemaan, ei henkilökuntaan. En oikein löytänyt mitään kivaa alkupalojen puolella, joten tilasin vain pääruuan, possupihvin sienillä ja ranskalaisilla.
Sisusta noudatteli samaa ilmettä kuin ulkopuoli.
Annos tuli kohtuullisessa ajassa pöytään. Se näytti ja maistui hyvältä. Edelweissin palvelussakaan ei ollut ongelmia. Pieni miinus silti siitä, että tarjoilija ei astioiden korjaamisen jälkeen tajunnut 15 minuuttiin kysyä laskun tuomisesta vaan kuivasi laseja.
Possupihviä sienikastikkeessa, hinta 9,80€.
Odotukseni olivat varmaan tosi korkealla, sillä olen matkustellut monesti Etelä-Saksassa vuokra-autolla. Lähes jokainen paikallinen, saksalaista ruokaa tarjoava ravintola kokkaa todella maistuvaa ruokaa. Perheomisteisuus on Saksassa lähestulkoon takuu kunnon maalaisruualle ja kodinomaiselle tunnelmalle. (No nyt eksyin aiheesta…) Ravintola Edelweiss on toteuttanut saksalaisteeman todella kivasti, mutta kuitenkin paikassa oli häivähdys kaupunkilaisuutta, häivähdys liiketoimintaa. Mutta peruspizzeriat kyllä voitetaan mennen tullen, enkä usko nälkäisen asiakkaan jäävän vaille täyttävää ja hyvällä tavalla konstailematonta ruokaa.
