Riika toisessa maailmansodassa -omatoiminen kävelykierros

Lähde seikkailemaan omatoimiselle kävelykierrokselle tutustumaan toisen maailmansodan historiaan Riiassa. Matkan varrella pääset vierailemaan museoihin, jotka kertovat latvialaisten kestävyydestä valloittajien miehityksen alla sekä juutalaisten kokemista kauhuista mutta myös selviytymistarinoista vainojen vallitessa. Ohitat myös muistomerkkejä ja monumentteja, jotka on pystytetty kunnioittamaan sodan ja juutalaisvainojen aikana rohkeutta osoittaneita tai natsi-Saksan kukistumista.

Aiemmin teatterina toimineessa rakennuksessa toimiva Juutalaismuseo on perustettu vuonna 1989 kansantajuistamaan ja kunnioittamaan Latvian juutalaisten yhteisöä. Vierailijat pääsevät tutustumaan Latvian juutalaisten historiaan ja kulttuuria 1600-luvulta vuoteen 1945 asti. Museossa tarkastellaan juutalaisten oikeudellista asemaa, liiketoimintaa, koulutusta ja uskontoa sekä älymystöä. Museosta osa kertoo Latvian holokaustista ja juutalaisten elämästä natsien valtaamassa Latviassa.

Latvian miehitysmuseo on omistautunut kertomaan maan historiasta, kun se vuosi 1940–1991 oli miehittäjien vallassa. Museossa tuodaan esille kuinka latvialaiset joutuivat miehittäjien vallan alla äärirajoille niin fyysisesti kuin henkisestikin. Se kertoo tarinan petoksesta, sorrosta, kauhusta ja väkivallasta, jonka aikana tehtiin rikoksia ihmisyyttä vastaan ja tunnettiin voimattomuutta sekä pelkoa. Esille miehittäjien vallan alaisuudesta nousee myös kertomukset tottelemattomuudesta, valloittajien vastustamisesta ja sankaruudesta. Museon tarina päättyy siihen, että latvialaisten kestävyys ja henkinen vahvuus palkitaan kun maan itsenäisyys palautuu, ja se saadaan jälleen osaksi Eurooppaa ja maailmaa.

Puuteritornissa sijaitseva Latvian sotamuseo on yksi maan vanhimpia museoita. Se kertoo maan monimutkaisen sotilaallis-poliittisen historian tarinan, joka keskittyy pääosin 1900-luvulle. Museo avaa latvialaisten sotilaiden tarinoita ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa sekä taisteluja itsenäisyydestä. Latvia menetti itsenäisyytensä toisen maailmansodan alussa Neuvostoliitolle. Valloittaja vaihtui sodan aikana, ja Saksa miehitti maan kunnes Latvia joutui taas neuvostovallan hallintaan. Miehitysten vuoksi latvialaiset olivat pakotettuja sotimaan kummallakin puolen, niin neuvostosotilaiden rinnalla kuin natsien joukoissa. Näyttely ei ota kantaa kumpi puolista olisi ollut oikea, vaan yllyttää vierailijaa päättelemään että kumpikin olisi ollut väärä.

Holokaustin muistomerkki kunnioittaa latvialaisia, jotka tarjosivat turvapaikan juutalaisille toisen maailmansodan juutalaisvainojen aikana. Se on pystytetty natsien hyökkäyksessä heinäkuussa 1941 tuhoutuneen Riian synagogan paikalle. Polttamalla tuhotun synagogan jäännökset ovat edelleen osittain pystyssä muistuttamassa natsien hirmuteoista.

Latvian holokaustimuseo pureutuu juutalaisten elämään, Riian gheton historiaan ennen holokaustia sekä holokaustiin Latviassa. Museon ideologiana on ponnistella säilyttämään menneisyyden opetukset ja auttaa maailmaa kehittymään tulevaisuuteen, jossa on hyvyyttä, myötätuntoa ja suvaitsevaisuutta. Suuri osa museosta sijaitsee ulkona, joten kannattaa varautua omalla pukeutumisellaan siihen että kaikki aika ei kulu lämpimissä sisätiloissa.

Puna-armeijan muistomerkki on pystytetty juhlistamaan Neuvostoliiton voittoa natsi-Saksasta. Obeliski edustaa Venäjää, ja sen viereiset patsaat puna-armeijan sotilaita. Voitonmerkin äärelle kerääntyy edelleen kannattajia ja veteraaneja erityisesti 9. toukokuuta, joka on Latviassa voitonpäivä natsi-Saksan toisessa maailmansodassa kärsimän tappion johdosta. Muistomerkki herättää Latviassa suuria tunteita, ja nationalistit ovatkin halunneet sen purettavaksi.

Katso kohteet kartalta